Silloin kun maailma tarjoaa niin paljon, niin pitää yrittää osata luottaa intuitioon ja valita oikein.

Mun haaveeni ei ole kovin erikoisia. Elämänkumppani, joka sietää minua huonoinakin päivinä, ymmärtää mua, kykenee ajattelemaan asioita laajasti ja pystyy näkemään virheensä, sekä osaa pyytää ja antaa anteeksi.
Ja antaa hellyyttä silloinkin kun tilanteeseen ei liity seksi millään tavalla, tulee myös itse lähelle.

Rahalla, menneisyydellä ja lihaksilla/lihaksettomuudella ei ole väliä, kunhan miellyttää omaa silmääni.

Onko nämä liian suuria vaatimuksia muka?