keskiviikko 27. huhtikuuta 2016

Voi että mua pelotti/jännitti leikkaukseenmeno, en vielä maanantaina edes todellakaan tienny että seuraavana iltana mut leikataan. Ma - ti välisenä yönä menin kyssiin järkyttävien voimistuneiden mahakipujen takia, mua tutkittiin ja otttiin verikokeita, käskettiin olla syömättä ja juoda sain vain sen verran että saan lääkeet alas. Osa kipulääkkeistä meni lihakseen. En nukkunu maanantai aamun ja tiistai iltapäivän välillä silmällistäkään niin saattaahan se vähän jo psyykeenki päälle käymään, ravinto mikä meni, tuli suolaliuoks-seoksesta ja myöhemmin sokeriliuoksesta. Leikkaukseen pääsin viiden hujakoilla, mua jännitti ja itkee tursotinki siinä mut rauhotuin, vaikkakin tärisin niin että hyvä että leikkauspöydällä pysyin. Oli oikeen ihanat hoitajat, lääkärit ja kirurgi ja ketä kaikkia siellä pyörikään.
Esilääke sai olon ihan kivaks vaikkakin heitti päässä lähes ikävästi, leikkaushoitaja, hyvän näköinen mies sitten taisi siinä toivotella kauniita unia tai hyvää yötä tms., vilkasin kun kanyylista ruutattiin "unihiekat" suoneen ja seuraava _lähes järjellinen_ muistikuva on heräämöstä kun itken hirveästi ja leikkaushoitaja ja joku muu lohduttelee, olin sopertanu että minua pelottaa kauheesti mutta en minä tiedä että mikä minua on pelottanu, rauhotuin aika äkkiä ja kurkistin peiton alle ja kysyin että miks mun alapää tuntuu niin paksulta.. ='DDD !!???!!!?
Sain tähän kuitenkin vastauksen että puudutusaineet varmasti on syy tähän, mulle kävi joku hemmetin komea heräämön Jessekin antamassa jotain kanyylin kautta ja mietin että sanonko sille että siinäkö mun mies on, en onneks kysyny, mutta kysyin kuitenkin että osaako se sanoa miks mä itkin herätessä niin kovasti. Ei se tienny. Kysy vaan että oliko mulla ollu paha mieli. Kun en minäkään siihen osannut vastata, olin hiljaa =D
Huomasin myös että mulla on katetrikin ja kysyin joltain että "ai tämmönenki mulla on?!"
Pikku hiljaa aloin tolkkuihini tulla ja mut vietiin eri osastolle minne alunperin menin ja mistä saliin lähdin. Koitin kattoo osastolla Bacheloria ja heräsin kun siellä jo pyöri ihan joku muu ohjelma.
Yöhoitaja kävi välillä ja vaihto ringeriä ja tyhjenti ureapussia ja toi lääkettä. Olin hyvässä hoidossa =)
Iltapäivällä pääsin kotiin ja välillä käyy mielssä että onko toi maha laikkauksen jäliltä vähemmän kipee kun kylki ja olkapää, koska mut pumpattiin täyteen ilmaa että skopia saatiin tehtyä.
Nyt minulla on enää yksi munanjohdin.

Seuraavaa leikkausta odotellessa, joka on kahden viikon päästä kun leegoja revitään irti.

maanantai 4. huhtikuuta 2016

Mulla on koti, mulla on sopivasti rahaa, haaveita, tuttuja ja kavereita, lapsi, ruokaa ja mä pärjään välillä huonosti mutta enimmäkseen hyvin. Välillä sattuu selkään mutta mä pärjään, jos en hyvin, niin välillä huonommin =)
Mä en tiedä missä mun mies on mutta ehkä se jossain on, että voit nyt kertoo olemassa olostasi, koska tätä rakkautta ois aika paljon annettavaa..

Mun kumppaniaarrekartta..

- ymmärrät minua
- hyväksyt mun harrastukset (käärmeet ja hämähäkit ja ehkä liskot jos keksin haluta sellasenkin vielä)
- hyväksyt minun menneisyyden
- olet terveesti mustasukkainen
- olet väkivallaton henkisesti ja fyysisesti
- osaat riidellä/opit riitelemään ja osaat olla lietsomatta minua
- osaat käsitellä minua ja huomioit minua
- suhtaudut minuun ja tekemisiini huumorilla ja lempeydellä
- olet jotain aivan muuta mitä minun edelliset on olleet
- kuljet puhtaissa vaatteissa, huolehdit itsestäsi
- osaat tai opettelet lukemaan minua, jos en osaa sanoa jotain asiaa suoraan
- olet ehdottoman rehellinen (valhe ja puhumattomuus, jonkun asian kertomatta jättäminen, jonka kuulen myöhemmin muualta, satuttaa enemmän kuin että kerrot suoraan itse vaikka asia minua voisi loukatakin)


Hui...olinkohan vaativa. Osviittaa vain kuitenkin, eikä kenellekkään paineita ja pilkettä silmäkulmaan.. =D

Pus ja rakkautta kaaaaikille <3