maanantai 27. tammikuuta 2014

Voi vittu.. =/

Anna mennä!!! Anna nyt mennä, äläkä pelkää, ressaa tai epäile!! Ei kaikki miehet voi olla samanlaisia. Älä nyt pilaa tätä itse....joooko? =(

Pakko hokea tota itselleen.

Kerron jatkoa joskus myöhemmin.

keskiviikko 22. tammikuuta 2014

Milberon munakas

Tarvitset makeaa paprikaa, yrttikermaa, kinkkua ja munia. Margariinia.
Ota tarvittavat ainekset ja välineet esille. Pilko paprika, laita levy päälle ja voi sulamaan. Laita munat jääkaapiin. Häsellä ja sekoita kinkku paprikan kanssa. Laita ne pannulle. Ota munat uudelleen jääkaapista ja sekoita yksi muna loraukseen yrttikermaa. Kaada munakerma paprika-kinkkuseoksen päälle, ota juusto, höylää siivu ja laita muna-kerma-kinkku-paprika-mötöksen päälle, katso kun se alkaa sulamaan. Lado ylijääneet ainekset jääkaappiin, myös munat, joita et tarvitse enempää munakkaaseesi. Kippaa ruoka lautaselle. Aloita syöminen. Unohda levy päälle, sammuta se ja jatka syömistä.
NAM!

tiistai 14. tammikuuta 2014

Mulla ei ole luottotietoja, mulla on ollu keskivaikee masennus, osa tekemisistäni on vähintäänkin moraalisesti kyseenlaisia, mulla on mahdolliesti add tai adhd mutta mä haluan miehen joka on henkisesti vakaa, ei kauheita rikoksia tehnyt, suurin piirtein kunnollinen, mutta jos löydän kunnollisen miehen, luottotiedot kunnossa, ollut henkisesti terve elämänsä ajan, niin miten mies voi hyväksyä tällaisen naisen? Vaikka eksä oli just tällainen kunnollinen mies ja kelpasin hälle ktllä, mutta suhde kaatui muista syistä, mutta entäs jos enää ei käy niin.. Mitä jos kaikki ne kunnolliset, joita mulla on ollu, on sit koettu ja nähty ja jäljelle jää kaikki hulttiot joita minä en halua ja jään yksin? Ulkonäkökin olisi hyvä olla mulle siedettävä. Mutta jos en katsoisikaan aina ensimmäisenä ulkonäköä vaan alkaisin tutustuu johonkin joka ois mun mielestä kuitenki aivan susiruma (ei pahalla oikeita susia kohtaa, sudet on kauniita eläimiä) ja luonne mitä hienoin, niiiin......äääh....kyllä mä vaan kuitenki oon sen verran pinnallinen että vaikka ois kuinka upea luonne, niin tarvii sen olla hyvän näköinen. Miten ees mietin tällaista?
Lihakset, minua pidempi, saa olla tatskoja mutta ei pakko, mutta lävistyksiä korkeintaan kulmassa...kauheeta et kriteerit on nykyään niin korkealla, mutta toisaalta, vaatimustaso nousee sitä mukaa ku turpaan tulee.. Niin se vaan menee.
Kauheeta et ylipäätään näin paljon mietin tällaisia parisuhdejuttuja nyt. Ja osaisinko mä enää seurustella, saatikka asua jonkun kanssa yhdessä kun niin kauan menny ihan vapaasti, reissannu ja ollu, mutta tavallaan just siks kaipaan sitä parisuhde-elämää.. Haluun rauhottuu, mutta haluun silti et suhteessa on se jokin mikä pitää liekkiä koko ajan...vaikka välillä hiipuisi, mutta roihahtaisi sitten taas, kunhan ei sammuisi. Ja mä tietäisin et se toinen on mua varten, ja mä sitä.. <3
Ja niin ku aiemmin olin kirjottanu että miten se lähestyminen tapahtuu ja mitä toiselle voi kertoa ja missä vaiheessa.

Hmmmm........

Mutta uskon silti vielä kaikkeen hyvään, vaikka se usko on vitun monta kertaa viety..

Nousuu, laskuu, nousuu....

En muista mitä viimeks oon kirjottanu mutta kuten otsikosta voi nähdä, on elämä ollut nousuja, laskuja, nyt tasasen hidasta nousua, ja hyvä niin...uusia ihmisiä, yksi erityinen...ja just kun sä sille erehdyt kertomaan syvällisempää sun elämästä nii se varmaan ottaa välimatkaa....huoh...no, se kertoo siitä ihmisestä sitte..
Onneks ei oo nähty vielä, mutta toivottavasti nähdään...ja viimein pystys alottaa elämää puhtaalta pöydältä niin että siinä on joku toinenkin...

Mut reissuja on heitetty, alko jo käydä melkeen psyykeen päälle moinen remuaminen. Tänään värjäsin hiukset ja sekös piristi =)
Mut hei...en jaksa enempää kirjottaa.