Kalevi aattelee että alkaa jutella viiden eri naisen kanssa ja kaikkien kanssa alkaa suunnitella treffejä.
Maanantaina vie Maikin museoon, tiistaina Tellun teatteriin, keskiviikkona Krissen kahville...jne.
Jokainen luulee olevansa yksi ja ainut, todellisuudessa jokainen on yksi monesta. Kaleville on ihan fine säätää vähän monen kanssa, sekstailla ja viettää aikaa.
Maikki saattaa älytä jutun juonen, mutta Krisse saattaa rakastua ja uskoa että "oi mun Kalevi on löytynyt!" Kalevi jatkaa samalla muiden naisten tapailua kun Krisse edelleen kuvittelee olevansa one and only ja jos ei vielä rakastunut niin syvästi ihastunut.
Kalevi ei kerro että haluaa vaan pitää hauskaa, eikä sitä että tapailee muitakin.
Olipas tarinaa....mutta mun pointti on se että miks vitussa tapailla montaa kerralla, koska juuri silloin tapailuvaiheessahan sitä luottamusta luodaan?
Jos mä kuulisin/kuulen että mun lisäkseni mies tapailee muitakin, niin sitten saa rauhassa tapaillakin. Mun arvoni ei ole olla kakkos vaihtoehto, hätävara, kilpasisko. Mä en kilpaile miehen huomiosta.
Jos mies tapailee muitakin ja nainen joutuu kilpailemaan ns. paikastaan, on jotain pahasti pielessä.
Eikä naisen kannalta vaan miehen joka ei tiedä että ketä ja mitä haluaa. Eikä sen niin pitäisi edes niin mennä, kiinnostuu yhdestä ja muut saa jäädä ja pitäisi jäädäkkin.
On ihan okei tapailla, mutta ei nyt jumalauta kuin yhtä kerrallaan!
No, jos kävisikin niin että Kalevi päättää haluta Krissen, niin kuinka helvetin vitussa Krisse enää voi luottaa mieheen joka on Krissen selän takana tapaillut muitakin naisia?!
Sillä oletuksella että Krisselle on selvinnyt Kalevin touhut, kun on alkanut epäillä pienistä jutuista että näinköhän on kaikki ihan ok.
No, näin se tuntuu menevän, surullista ja säälittävääkin.
Mutta muista: tavoitellessasi tähtiä, voit menettää kuun.. luultavasti menetätkin. Ja koska ihmiset pystyy noin julmasti käyttämään toisia ja toisten hyväuskoisuutta hyväkseen, mäkin voin sanoa että toivottavasti menetätkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti