Mä oon onnellinen siitä että mulla on ollu turvallista näyttää mun haavat tässä suhteessa vaikka mä oon sitä pelännytkin. Mutta mä luotan koko ajan enemmän ja uskon että minussa on niin paljon jotain mitä monikaan ei huomaa, halua huomata tai se on jotain mikä on jollekkin liikaa, liian vähän..whatever! Mä oon nyt tässä. Mulla on kaikki mitä mä tarvitsen, sitä mitä ei ole, sitä en tarvitse. Eteenpäin mennään ja paljosta on nyt jo selvitty, sellasista asioista joiden jälkeen ei voi enää pahempaa tulla. Nyt ollaan irti, heittäytyy johonki jossa leijuu arjen pilvilinnoissa arkisesti, turvallisesti, kodissa jossa on lämpöä ja rakkautta, elukoita ja teini niiden keskellä.