tiistai 20. elokuuta 2013

Kipua ja pelkoa.

Tämä on niitä päiviä kun sattuu taas sieluun asti. Enkä mä tiedä kumpi on pahempaa: fyysinen vai henkinen kipu. Mä olin tapaturmassa jossa mulla meni lannerangan ensimmäinen nikama. Se murtu. Mua ei meinattu viedä ambulanssilla sairaalaan mutta vei ne hoitsut kuitenkin. Onneksi. Sain 50 kilometrin matkalla kipupumpun ja lisäks annoksia suoraan tippakanyylin kautta. 
Minä vs. iso hihnassa oleva koira. Se oli vahinko. Mutta koiran omistajan syytä kuitenkin. Se koira leikki toisen koiran kanssa, juoksenteli ja onnistui vetämään minulta jalat alta. Kirjaimellisesti. Päivystyksessä odotin, odotin ja odotin. Näin lääkärin joka laitto mut röntgeniin. Todetaan siis murtuma. Ja minä murruin henkisesti. Mua pelotti niin paljon....!!! Varmaan kipulääkkeet herkisti olotilaa lisää. Mut siirrettiin kirran päivystykseen jossa jouduin vielä magneettikuviin. Kyllä, murtuma. Sairaalavaatteet päälle, kipulääkettä lihakseen ja puolet taas kanyylin kautta ja taisin saada suunkin kautta tablettina. Kivut lähti ja päässä heitti ja tuli lämmin. Mukavan oloinen lekuri tai hoitsu kärräs mut osastolle ja jouduin olemaan ravinnotta koska luultiin että menen aamulla leikkaukseen. Näin aamulla ortopedin ja magneettikuvat. Ei leikatakkaan. Saan syödä. Sitten mulle etsitään ekstensiotuki jota lähden testaamaan ja kävelemään fyssari käsipuolessa. Vessaan asti päästiin ja housut sain takasin jalkaan kunnes alko päässä heittää. Hoitaja toi sängyn ja sen että näen sen sängyn päädyn, multa lähtee taju. Havahdun kun kuuluu ääniä ja hoitajia pyörii ympärillä. Mut saadaan sänkyyn siellä vessassa ja taas heittää päässä, wc pyörii ja yrjöt lentää. 
Nyt on menny kolmisen viikkoo, vai onkohan jo neljä. Kahden viikon kohdalla henkinen olo oli niin järkyttävän paska että fyysinen kipu jäi kakkoseks. Se oli pahempaa sillon ainakin. Mulla meni loistava työtilaisuus, viikonloppu Kuninkuusraveilla töissä ois ollu mieletön juttu. RockCockiin oli kerrankin saumaa lähtee monen vuoden jälkeen, en päässy sinnekkään. Nyt oon saanu kuitenkin kelan sairauspäiväraha-asiat kuntoon. 
Tänään oon istunu paljon. Jouduin tiskaa astiat ja laittaa Emmin kanssa pyykkejä. On koskenu tänään aika paljon. Jouduin aamulla jo otaa panacodin ja nyt illalla otin toisen. Tässä on kaikkee muutaki ku pelkkä toipuva selkä. Siitä tuonnempana. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti