Mua ihmetyttää suurin osa ihmisistä, niiden ajatukset ja tapa ajatella ja tekemiset. Ja se että mä en enää tiedä keihin ihmisiin mä luotan. Ihmiset joihin oon luottanu, nii mä en enää luotakkaan niihin, siihen on tavallaan syynsä, mutta puoliks ei..
Kapea alainen ajattelu on ehkä pahinta, sellainen asia mikä saa mut hermostuu. On mullakin oma tapani ajatella asioita ja asioista ja oma tapa kirjottaa mutta jos nyt puhutaan siitä miten minä koen. Mun häseltäminen on mulle toisinaan ok, mä ymmärrän (ja välillä en) että mikä saa mut häseltää, mutta toisten ihmisten sekoilu ottaa aivoon, yksinkertasissa asioissa ja koitappa olla repimättä peliverkkareita kun samalla yrität selittää jotain asiaa. Tai jos joku ei tajua ilmeisiä vihjeitä tai asioita mitä on nenän edessä. Ehkä se voi olla niin että kun joku on niin samanlainen kun minä niin mua ärsyttää se? En mä tiedä. Nyt mulla katkes se ajatuskin jo ku kävin veispuukkii lukemassa....
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti