torstai 4. kesäkuuta 2015

Minä istun kotona ja katon leffoja ja pelaan. Välillä jopa siivoan, tiskaan ja pesen pyykkiä. Saatan käydä jossain. Harrastan liikuntaa mieleni mukaan ja hoidan elukoita. Sitten mä saan työttömyyspäivärahat, laita yli puolet rahoista vuokraan josta on jääny rästiäkin, ihan vain siksi että saisin nauttia elämästä ja rahoista. Se kostautuu muina kuukausina. Ostan ruokaa, ostan vaatteita tyttärelle ja itselleni jos tarvis, jos rahaa on vielä riittävästi. Minä vaan lahnailen ja lorvin kotona kun veronmaksaja mahdollistaa tämän elämän minulle... Mutta nautinko minä tästä elämästä? Voin kertoa että en nauti. Tai jos nautinkin, se on pois joko vuokrasta, ruuasta tai muusta tarpeellisesta. Ja ihan totta, minäkin maksan työttömänä 20% veroja. Automaattisesti. Joka kuukausi.
Mä laitan mieheni tilille rahaa säästöön (joista kuitenkin joudun pyytää laittamaan takaisin muutaman kympin vaikka e oli tarkoitettu meidän yhteiseen reissuun) ja itsellen jätin puolet, joilla jouduin ostamaan tytölle uusia sukkia, uuden babylipsin ja pompuloita (miettikää miten tärkeitä aioita nämä on 10-vuotiaalle tytölle) ja ihan vaan koska halusin piristä itseänikin, ostin parin euron kynsilakkoja itselleni kaksi. Ja vanupuikkoja. Minä tiedän missä voisin säästää, mutta mistä minä haluan tinkiä tai mistä haluan jäädä kokonaan paitsi? Haluanko että elämänlaatuni on entistä paskempaa jos en suo itselleni ja tyttärelleni pieniä piristyksiä? Tai haluanko tylsää elämää parisuhteeni osalta kun emme mieheni kanssa liiku kotoa? Kyllä, kela mahdollistaa minulle matkoja joilla syön vähän vähemmän ja juon halpoja drinkkejä. Sossukin on suonut minulle joskus sen luxuksen että pääsen veturitarjouksella helsinkiin ja takaisin.
Vituttaako? Niin minuakin välillä. Mutta aion vastaisuudessakin nauttia elämästäni sen miten kykenen, enkä aio olla edes pahoillani tai kokea huonommuutta että työssä käyvät, suurempaa veroa maksavat, mahdollistaa minulle tällaisen elämän. Eikä tämä ole edes minusta kiinni jos nyt faktat pöytään revitään kuitenkin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti